Blogi
Blogissa julkaistaan kävijöiden ja henkilökunnan kirjoituksia.
Lähetä oma juttusi: vantaanmielenterveys@hyvattuulet.fi
40-vuotisjuhlan juhlapuhe 13.3.2026
Arvoisat kutsuvieraat. Arvoisat yhdistyksemme kävijät.
Kun yhdistys täyttää 40-vuotta, on syytä luoda katsaus yhdistyksen perustamisen alkuhetkiin. Tietoa asiasta olen saanut FM Jyrki Paalijärven vuosilta 1984-2005 kirjoittamasta yhdistyksen historiikista ja lukuisista pöytäkirjoista.
Teollisuustoimihenkilö Esko Määtän sairastuminen psyykkisesti 1980-luvun alussa sai hänet perehtymään mielenterveysasioihin. Hän toimi aloitteentekijänä ja 13.1.1984 Tikkurilan terveysasemalla yhdistys perustettiin. Määtän lisäksi perustajia olivat psykologi Antti Karila ja Sinikka Hiltunen. Yhdistys kirjattiin yhdistysrekisteriin 13.3.1986.
Vuonna 1991 yhdistys liittyi Mielenterveyden keskusliittoon.
Yhdistyksen perustajat hahmottelivat yhdistyksen tarkoitukseksi tuen antamisen mielenterveyskuntoutujille, toiminnan yhdistämisen kunnalliseen palvelujärjestelmään sekä mielenterveyskuntoutujien etujärjestönä toimimisen.
Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen silloinen sosiaalijohtaja Henry Dalberg suhtautui myönteisesti mielenterveysyhdistyksen perustamiseen. Vantaan johto perusti myös oman työryhmänsä valmistelemaan yhdistyksen toimintaa.
Vantaan kaupungin tuki yhdistykselle kautta vuosikymmenten on ollut ratkaisevan tärkeää, mm tilojen antaminen käyttöön ilmaiseksi.
Yhdistyksen vilkas toiminta alkoi välittömästi perustamisen jälkeen, alkuun kokoonnuttiin tiistai-iltaisin opintokerhona Tikkurilan terveysasemalla muutama vuosi ja sen jälkeen alkoi torstaikerho Lounatuuli Hakunilan kirkon tiloissa -89.
Yhdistys ehkäisi jäsentensä syrjäytymistä yhteiskunnasta ja ajoi jäsentensä etuja ja oikeuksia.
Mielenterveyskuntoutujien omaisia liittyi myös yhdistyksen toimintaan alusta asti. Huomattavampia tukijoita ovat olleet Tomi ja Terttu Frimodig, jotka läheisen sairastuminen johti mukaan mielenterveystyöhön.
Ennen Myötätuulta kokoonnuttiin parina päivänä viikossa Uomatiellä Vantaankosken srk tiloissa, joissa oli joka päivä ruokailu ja tehtiin käsitöitä ja leivontaa myyjäisiä varten. Sitten yhdistys kokoontui 1986 Vantaan ensimmäisen, Myyrmäen, päivätoiminta-keskuksen tiloissa iltaisin.
Ensimmäinen varsinainen oma paikka saatiin vuonna 1989. Pähkinärinteen toimipisteen toiminta lähti nollasta eli kaupunki osoitti tilat, muu rahoitus oli hankittava itse eli ei ollut yhtään rahaa. Eräs silloinen terveydenhuollon työntekijä kertoi että psykiatrian poliklinikoille tuli käsky että jokaisen on lahjoitettava omasta huoneestaan jotain, esim matto tai tuoli. Näin paikka sai ensimmäiset lahjoitukset ja jäsenet itse keittivät kahvia ja leipoivat, tekivät askarteluja ja käsitöitä…. esim myyjäisiin, joista saatiin toimintaan varoja.
Vuonna 1990 RAY antoi avustusta hankintoihin 90 000 markkaa ja silloin pystyttiin palkkaamaan ensimmäinen työntekijä, siihen asti oli toimittu vapaaehtoisvoimin ja hallituksella oli iso rooli toiminnan järjestämisessä.
Pähkinärinteessä toimittiin viime vuoteen asti, jolloin meidät yllätti vesivahinko ja tila jouduttiin sulkemaan toukokuussa. Vasta lokakuussa pääsimme aloittamaan toiminnan uudestaan täällä Martinlaakson yhteisötiloissa.
Itä-Vantaalle saatiin omat tilat Hiekkaharjusta v 1992, sitä ennen oli jouduttu muuttamaan useita kertoja Tikkurilassa.
Vuonna 1992-93 yhdistyksellä oli Apua arkeen projektin tukihenkilöiden kouluttamisprojekti. 1990-luvulla Lauhatuulessa aloitettiin myös kuntouttavan työtoiminnan projekti, joka kesti vuoteen 2006. Siinä jäsenet tarjosivat palveluita; siivousta, ikkunoiden pesua ja tekemällä kauppa-apulaisen töitä.
Toiminnan laajentumista rajoittivat silloin Lauhatuulen pienet tilat
Hiekkaharjuntiellä toimittiin vuoteen 2016, jolloin muutettiin Simonkylään kansalais-toiminnankeskus Leinikkiin.
Jossain vaiheessa 1990-l alussa nimet vaihdettiin, Myötätuuli Myöhätuuleksi ja Lounatuuli Lauhatuuleksi, kun aikaisemmat nimet olivatkin suojattuja.
Pitkään yhdistyksellä oli vain yksi toiminnanohjaaja apunaan tukityöllistettyjä ja työkokeilijoita.
Aloitimme välityömarkkinoilta rekrytoinnin jo 2000-luvun alussa, yhdistykselle on ollut tosi paljon hyötyä tukityöllistetyistä ja työkokeilijoista keittiössä, siistijöinä, järjestötyöntekijöinä ja ohjaajina.
Vihdoin, pitkän anomisen jälkeen, 2013 RAY myönsi meille rahoituksen toiseen toiminnanohjaajaan ja kun molemmissa paikoissa oli myö tukityöllistetyt järjestötyöntekijät, se mahdollisti molempien paikkojen monipuolisemman kehityksen.
2018 saimme sitten myös järjestötyöntekijät vakituisiksi, joka oli suuri helpotus toiminnan jatkuvuuden kannalta.
Yhdistyksen toiminnan sisältönä on ollut kautta vuosien erilaiset toiminnalliset kerhot ja harrastusryhmät, vapaamuotoinen yhdessäolo sekä yhteiset matkat lähelle ja kauas. Toiminnan alkuvuosina tehtiin paljon ulkomaanretkiä, jopa Monacoon, Pariisiin autoilla ja Viipurin kautta Pietariin, unohtamatta tietenkään Tallinnaa, Riikaa ja Tukholmaa.
Vuonna 2015 yhdistys allekirjoitti Vantaan kaupungin kanssa ns. kumppanuussopimuksen, yhdistys nimettiin MYT-järjestöksi eli merkittävää yhteiskunnallista työtä tekeväksi järjestöksi. Koen että tämä oli erittäin suuri kunnianosoitus yhdistyksen tekemälle työlle,
Yhteistoiminta erilaisten toimijoiden kanssa on aina ollut yhdistykselle tärkeää. Vantaan seurakunnat erityisesti Tikkurilan ja Hämeenkylän, ovat tärkeä olleet yhteistyötaho, varsinkin alkuvuosina Holmaan ja Kuntokallioon tehtiin retkiä usein.
Alkuvuosina seurakunnat tukivat rahallisesti ja seurakunnan työntekijät myös työskentelivät yhdistyksessä. Ja yhteistyö toimii edelleen, diakonit käyvät säännöllisesti toimipaikoissamme ja seurakunnat järjestävät mm joulukirkon kävijöillemme ja yhteistyössä pidämme kynttilätapahtuman itsemurhalle läheisensä menettäneille.
HUS on myös ollut hyvin läheinen yhteistyötaho, poliklinikoilta ja osastoilta käydään meillä tutustumassa, me käymme kuukausittain esittelemässä toimintaamme ja yhdistyksen hallitukseen on kuulunut HUSn asiantuntijajäseniä jo vuodesta 2012.
Pääkaupunkiseudun Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksista tulee jatkuvasti opiskelijoita työssäharjoittelujaksoille yhdistykseemme ja hyöty on molemminpuolista.
Pääkaupunkiseudun mielenterveysyhdistykset tekevät tiivistä yhteistyötä. Erityisen antoisaa on ollut Avomielin-yhteistyö jo lähes 15 vuotta. Esim vuonna 2008 teimme viikon pituisen ruskaretken Lappiin EMY:n ja Karvisen kanssa ja vuosien mittaan on tehty useita kesäteatteri- ym retkiä. Vuosittain on yhteiset marrasiltamat ja 5 erilaista leikkimielistä turnausta.
Tässä vaiheessa on syytä mainita yhdistyksen toiminnan mahdollistavat rahoittajatahot. RAY rahoitti toimintaamme 1990-luvulta lähtien, se mahdollisti työntekijän palkkaamisen. Eniten rahoitusta tulee STEAlta, tänä vuonna yli 200 000 €. Vantaan kaupungilta olemme saaneet alkuvuosina 1980-luvulla muutama tuhat markkaa ja tälle vuodelle 40 000€. Vuodesta 2014 lähtien olemme saaneet avustusta myös Viola Ranin säätiöltä.
Suurin menoerä ovat työntekijöiden palkkakustannukset, mutta ilman heitä ei toiminta tässä muodossa olisi mahdollista.
Vapaaehtoisten työpanos on koko historiamme ajan ollut arvokasta mutta kuitenkin se on kuitenkin rajallista.
Tällä hetkellä yhdistyksen jäsenmäärä on noin 200, parhaimmillaan jäseniä on ollut yli 400. Ja ennen koronavuosia kävijämäärät olivat noin 12 000 vuodessa.
Tilastojen mukaan viime vuonna Hyvissä Tuulissa kävijämäärä oli lähes 6000, vaikka Myöhätuuli oli kiinni 5 kuukautta. Ryhmätoimintaa on ollut runsaasti, tulevan toiminnan kannalta on tärkeää, että kävijät itse ovat ideoimassa ja myös toteuttamassa esimerkiksi kerhoja
Lopuksi haluan kiittää juhlatoimikuntaa, johon on kuulunut sekä työntekijöitä että vapaaehtoisia, olette tehneet hienoa työtä!
Hyvää juhlamieltä kaikille ja viihtykäämme yhdessä!
Lentoteoriaa mukavasti esitettynä
Vuoden 2020 alussa yhdistykseni oli tehnyt retken Ilmailumuseoon. Se antoi vaikutteita, jotka kantoivat vielä silloin, kun pienen ajan kuluttua iski päälle koronaviruspandemia.
Silloin perustin Myöhätuulen kävijän Hannun kanssa epävirallisen kotilentosimulaattorikerhon, koska piti saada jotain
viihdykettä elämään yhteiskunnan ja yhdistykseni sulkeuduttua. Vähän myöhemmin vielä toinen Myöhiksen kävijä Jari tuli mukaan projektiin. Jokaisella oli oma peliohjain mukanaan, sellainen ilotikku siis, jossa on samassa paketissa mukana sivuperäsinominaisuus sekä kaasun hallinta.
Itse asun Pähkinärinteessä. Hannu asuu Martinlaaksossa, mutta Jari asuu naapuritalossani. Siitä pitäen Hannu raahasi kannettavan tietokoneensa mukanaan kämpilleni, ja Jari viereisestä talosta toi oman laitteensa. Aina keitin porukalle kahvit.
Ensin lensimme internetselaimella pelattavalla GEOFS-kotilentosimulaattorilla. Se on ilmainen simulaattori, mutta jos ei ole maksanut Microsoftille kymppiä vuodessa paremmasta maastografiikasta, niin simulaattorin maastografiikka on susirumaa. Kun opimme lopulta saamaan omin käsin tietokoneelle asennettavan mutta kuitenkin samaten ilmaisen kotilentosimulaattorin, FlightGearin, oletuslentokoneen Cessna 172P:n moottorin käyntiin, jatkoimme kerhoamme lähinnä FlightGearilla lentäen.
Tänä vuonna 2023 on yhteinen kotonani pidetty harrastuksemme mennyt jossain määrin jäihin. Koska yhdistys pidetään auki, ja alkuvuonna oli Myöhätuuleen perustettu kotilentosimulaattorikerho. Sitä varten ostettiin myös peliohjain. Ja parempi maastografiikka.
Myöhätuulen kotilentosimulaattorikerhoa pidetään silloin, kun joku haluaa lentää. Siinä käytetään simulaattorina GeoFS:ää, koska tietokoneelle asennettava FlightGear on liian raskas pyöriäkseen kunnolla Myöhiksen asiakaskoneella.
On joitakin uusia innostuneita kasvoja nähty myös nyt lentämässä. Minä ja Hannu ja järjestöapulaisemme Heidi olemme olleet ja olemme edelleen valmiita aina auttamaan ihmisiä kotilentosimulaattoriharrastuksessa alkuun.
Tämän pitkähkön johdannon jälkeen onkin sopiva kertoa, että loppuvuonna alkaa Myöhätuulessa lentoteoriaopetus. Suomalaisista sotalentäjistä elämäkerrallista kirjallisuutta kirjoittanut kirjailija Jukka Piipponen tulee joka kuun viimeisenä perjantaina pitämään Myöhiksessä klo 11.30-13.00 lentoteoriaopetusta. Jukka sattuu myös olemaan lentäjä itse. Oppitunteihin kuuluu myös käytännön harjoittelua GeoFS:llä.
Tom Kärnä
Keskiviikko, Maaliskuu 25, 2020, 12:25
Moi Hyvien Tuulien väki!
Käytännön työt keittiöllä ovat vaihtuneet näpyttelyyn läppärin ääressä, mikä tuntuu vähintäänkin erikoiselta rutiinilta näin alkuunsa! Positiivista on kuitenkin ettei työmatkoihin tuhlaannu tunteja niin kuin normaalisti, jolloin aikaa pystyy käyttämään muuhun.
Koiran kanssa ulkoilu piristää aina, erityisesti jos on mahdollista luontopoluille lähteä. Olen innostunut taas valokuvaamisesta, ja kävellessä on mukavaa näpsiä luontokuvia, vaikka ei niistä otoksista mitään uusia mestariteoksia tulisikaan.
Kun on aikaa olla enemmän kotona, lukemiseenkin on helpompi keskittyä. Tavallisesti kuljetan kirjaa repussa mukana, että voi lukea edes pienen pätkän silloin kun ehtii.
Myös leipominen on hyvää ajanvietettä, eikä sen tarvitse todellakaan olla mitään mutkikasta. Pienellä vaivalla ja edullisilla raaka-aineilla voi saada aikaan vaikka mitä herkkua. Tämä kauralastujen ohje on hyvin helppo, eikä mitään ihmeellisiä värkkejä tarvita.
Kauralastut
50g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1,5 rkl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 kananmuna
1.) Sulata rasva ja lisää siihen sokeri, jauhot, kaurahiutaleet ja leivinjauhe.
2.) Sekoita joukkoon kananmuna.
3.) Nostele teelusikalla leivinpaperin päälle pellille pieniä kekoja. Jätä reilusti tilaa kekojen välille, lastut leviävät paiston aikana.
4.) Paista lastuja noin 7 minuuttia 200 asteessa, kunnes lastujen reunat saavat vähän väriä.
- Jenni
merja aalto kirjoittaa:
Maanantai, Elokuu 10, 2020, 07:37
kuinka voit kirjoittaa tollasta sontaa .luuletko et joku uskoo sua.
Toimintaamme tukemassa: 